Ensimmäistä kertaa ikinä vietän ylimenokautta. Tai onhan sitä aiemminkin tullut oltua erinäisten syiden takia oltua pidempiä aikoja liikkumatta, mainittakoon esimerkiksi työmatkat ja gradun vääntäminen... No, nyt on ihan tarkoituksella hiljennetty menoa. Vajaaseen pariin viikkoon en ottanut yhden yhtäkään treeniä talteen Suunnolla, tokikin se oli ranteessa mutta en tallentanut harjoituksia. Enkä niitä kyllä juurikaan tehnytkään. Kepeää kävelyä ja sen sellaista arkipuuhastelua. Olin jopa yhden keksiviikon pois keskiviikon juoksutreeneistä. Tein vain mikä tuntui hyvältä. Liikuskelin paljon metsässä suppilovahveroita etsien. Yhden hölkkä-kävelylenkin tein kuopuksen kanssa ja yhden kevyen ja lyhkäisen lounaslenkin.
Kävimme siipan kanssa Rukalla katsomassa kun laskukausi starttasi. Vähän teki mieli itsekin rinteeseen, mutta lähdimme sen sijaan patikoimaan kohti Konttasta eväät selässä. Ihan Konttaseen asti ei menty, käytiin Suolammen laavulla paistamassa eväsmakkarat ja juomassa teet ja lähdimme takaisinpäin. Teki kyllä hyvää päästä vähän muihin maisemiin välissä. Henkiseltä puolelta palauttelu on ehkä ollut tärkeämpi juttu kuin olen osannut ajatellakaan.
 |
| Jossain Valtavaaralla päin, sumuista oli |
 |
| Siellä ne laskettelurinteet oikeasti oli käytössä |
Nyt syksyllä olisi siis tarkoitus tehdä voimaa, lihaskuntoa ja pk:ta. No, voimatreenejä on kyllä tullut, mutta PK-osuus on jäänyt toistaiseksi varsin köpöiseksi. Eilen yritin lähteä maastopyörällä ihan vaan mukavalle lenkille, mutta varsin kostea räntä- ja lumisade päätti lenkin ennen aikojaan. Sormet olivat sen verran jäässä että itku meinasi päässä siinä vaiheessa kun niitä kotona sulattelin. Kaikki kamppeet olivat litimärkiä ja kypärästä piti lumet sulatella hanan alla. Muuten pukeutuminen oli riittävää, paitsi hanskojen suhteen.
 |
| Kuva eiliseltä räntäsadelenkiltä |
 |
| Lähiluontoa viime viikolta |
 | |||||
| Sanginjoki ja auringonlasku |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti